Harkinnan viisaus

Viisas Salomo neuvoo sananlaskuissaan nuoria ja kokeneempiakin harkintakyvyn käyttöön ja kehittämiseen. Sananlaskujen vastakkaisasetelmien kautta hän tuo tyhmyyden ja viisauden erot kärjistäen esille. Näin hän auttaa lukijaa valitsemaan eri elämäntilanteissa oikeaa suuntaa. Harkinta paljastaa  tyhmyyden ajattelemattomuuden ja lyhytjänteisyyden ja auttaa malttiin ja kauaskantoisiin järkeviin ratkaisuihin.

Herran pelon merkitystä teroitetaan tuon tuostakin Sananlaskuissa. Se on Jumalan "mielipiteen" kysymistä ja kunnioittamista ja sisäistämistä elämän tilanteissa. Se on viisauden alku ja tie syvempään elämän ymmärtämiseen. Herran pelon kautta opimme taipumaan ja nöyrtymään. Viisaus ja nöyryys tekevät hyvää yhteistyötä.

Jumalanpelko auttaa meitä miettimään,  pohtimaan ja arvioimaan, siis harkitsemaan. Se auttaa  erottamaan oikean ja väärän, valheen ja totuuden, ja valitsemaan oikein. On hyvä  tutkia itseään ja omia vaikuttimiaan Jumalan sanan valossa ja näin kehittää harkintakykyään ja oppia paljastamaan kiusaukset  harhaksi. Kiusaukset ja synti ovat naamioitua valhetta, ja onhan suuri etu osoittaa huijaus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Säästyy niin paljolta sekasotkulta jälkikäteen! Ei vain ulkoisissa olosuhteissa, vaan myös omantunnon puhtautena ja mielen rauhana. Jumalan sana tulee meille avuksi petoksen tunnistamisessa. Otammeko sanan vastaan, niin että se saa tunkea lävitse ja tuomita sydämen väärät ajatukset ja vaikuttimet? Hebr 4:12. Sana voi myös vahvistaa puhtaan sydämen suunnan ja näkökannan: "Me tiedämme, että meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin vaeltaa." Hebr 13:18b.

Joudumme tekemään arviointia ja erottelua myös ympäristöstämme ja kohdataksemme toisia ihmisiä hyvällä tavalla ja päättäväisesti, jotta emme  joutuisi ajan hengen virtaan tai jonkun ovelan eksytyksen vietäväksi. Nöyrä ja harkitseva ihminen pyrkii kohtaamaan toisen ihmisen ystävällisesti ja oikeudenmukaisesti. Jeesus teki oikeita johtopäätöksiä ihmisistä ja rohkaisten neuvoi monia eteen päin. Hänen käskynsä ja ohjeensa meille on: "Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio." Joh 7:24. Asiayhteydestä voi tehdä johtopäätöksen, että jotkut ihmiset tuomitsivat Hänen parantamisihmeensä uskonnollisuuden kiihkossa, vihan tunteen vaikutuksen alaisena. Langetammeko me arvosteluja ja tuomioita omien subjektiivisten tunteidemme perusteella? Jeesus itse oli sisäistänyt Jesajan ennustuksen sanat Messiaasta: "Hän halajaa Herran pelkoa; ei Hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille; suunsa sauvalla Hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä." Jes 11:3-4.

Bilde fra Pixabay av mohamed-hassan-ai-generated

Voimakas Herran  kunnioitus on sydämen oikeussaliin sopiva ilmapiiri. Helposti jopa huomaamattaan tuomitsee toisia ihmisiä näkemänsä, kuulemansa tai tuntemuksiensa mukaan. Jeesus arvioi ihmisiä rakkaudessa ja jumalanpelossa, kuunnellen, mitä Hänen Isänsä tahtoi sanoa Hänelle. Hän on köyhien ja sorrettujen asianajaja rikkaiden ja mahtavien maailmassa. Matt 25:31-46:ssä näemme Jeesuksen Tuomarin paikalla ja tutustumme Hänen tuomioidensa perusteisiin: Jeesus samastuu vähiten arvostettuihin, avuttomiin ja pienimpiin ihmisiin. Ehkä meidänkin tulisi antaa kunniaa myös ihmisille, joihin syystä tai toisesta helposti katsomme alas päin? Mikä on halveksinnan syy? Rikommeko jotain oleellista Jumalan valtakunnan lakia? Ylipäätänsä onko Jeesuksen seuraajalla oikeutta toisen ihmisen halveksintaan? Nyt en puhu synnintekemisestä, mikä aina on halpaa ja halveksinnan arvoista toimintaa, ja mikä meidän aina tulee tuomita, ja ensimmäiseksi omassa elämässä, vaan että arvostamme, rakastamme ja kunnioitamme ihmistä Jeesuksen mielenlaadulla. Hän tuli etsimään ja pelastamaan katuvan synnintekijän, kadonneen ihmisen sanoen: - Minä en sinua tuomitse. Annan sinulle anteeksi syntisi. Mene (ole vapaa), äläkä enää syntiä tee.

"Tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi." Jes 1:18.

Mikä oikeudenkäynti!

Esirukouksen tie

Vanhoista muistiinpanoistani tuli eteeni Jumalalle esittämäni kysymys: "Isä, miten uskollinen, yksinkertainen esirukous vuodesta toiseen vaikuttaa sydämissä? Mikä on mekanismi rukouksen vaikutuksissa?

Noin viikko kysymykseni jälkeen sain vastauksen: "Herra on heidän kanssaan ja pitää heistä huolta päivittäin ollen heidän huoltajansa. Rukousvastaus ei tule lottovoiton tai yht`äkkisen perinnön muodossa."

Tämä rohkaisee minua! Rukousvastauksen ollessa vielä näkymättomissä ja uskon varassa Jumala  etenee  työssään joka päivä, vaikka varsinainen vastaus ei vielä ole näkyvissä. Ajoittain saatamme toki  nähdä vilauksia prosessista. 

Luonnossa kypsyminen tapahtuu vähitellen tiettyjen edellytyksien ja lainalaisuuksien mukaan. Näin on myös rukouksen vaikutuksen laita. Jumalan sanasta voimme lukea paljon hengellisestä johdonmukaisuudesta ja kypsymisprosesseista. "Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan." Matt 7:7. 

Paavali kirjoittaa kilpajuoksusta voittopalkinto päämääränä. Fil.3:11-14. Sovellan vapaasti tätä rukoukseen: Ei niin, että jo olisin saavuttanut konkreettisen vastauksen. Mutta riennän sitä kohti, jatkan rukousta uskossa ja kärsivällisyydessä, kurottaudun sitä kohden, tarttuakseni näkyvään tulokseen, koska Jeesus Kristus on tarttunut käteeni ja voittanut minut. Voimme ajatella, että tuhlaajapojan kotiin paluu oli rukousvastaus, jota edelsi aivan päinvastainen ja tuhoisa kehitys. Tämä kielteinen kausi kuitenkin johti synnin tuntemiseen ja tunnustamiseen: "Minä olen tehnyt syntiä." Jumala auttaa ylpeitä nöyryyteen. Tässäkin kohdin meidän rukouksemme myötävaikuttavat. Luuk 15:11-32.

"Koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut." Rukous muiden puolesta lähtee siitä, että olen Jeesuksen oma. Kun usko toimii elämässäni,  on se käyttövoimana myös rukouksissani. Sen kautta Jeesus myös jatkaa minun muokkaamistani. Taivaallinen Viinitarhuri haluaa karsia pois hedelmättömät oksat rukouksistani, ja silloin rukoukseni voi kantaa runsaamman hedelmän. Joh 15:1-2. Hän haluaa kärsivällisyyden  ja rakkauden lisääntyvän elämässäni. Herralla on monta prosessia meneillään samanaikaisesti, ja senkiin tähden voi vastaus viipyä. Ei niin, että Hän olisi varattu toisaalla, ja rukouksemme ikään kuin odottaisi käsittelemistä, vaan voi olla muita asioita joiden täytyy kypsyä ja tapahtua ensin. Hän haluaa myös ohjata meitä rukoilemaan Sanansa opetuksen mukaisesti. Rukous on vuorovaikutusta, ei yksinpuhelua. Rukouksen tiellä Herra haluaa meidän kuulevan myös ja juuri Hänen puhettaan. Esirukouksessakin meidän tulee etsiä Herraa itseään. Etsitään Kirjoitusten johtolankoja rukoustemme toteutumiseksi, ja tartutaan niihin uskossa toimien. 

Bilde av Hello Cdd20 fra Pixabay

Meillä on omat rukousalueemme. Jumala on antanut sydämellemme tiettyjä asioita ja ihmisiä, joita jatkuvasti tuomme Hänen eteensä. Koska Hän rakastaa koko ihmiskuntaa ja päämäärätietoisesti vie eteenpäin luomakunnan ennalleenasettamista, on hyvä että myös meidän sydämemme sykkii Hänen sydämensä tahdissa.  Maailma on vielä toistaiseksi pahan ja pimeyden vallassa, joten ei todellakaan ole pienistä suunnitelmista kyse.  Jeesus on maailman valo, ja meidät on kutsuttu valaisemaan Hänen kanssaan. Voimme olla rukoilemassa Jumalan suunnitelman puolesta. On yksinkertainen rukous, jolla voimme olla jouduttamassa Jumalan kaikenkattavaa päämäärää:

"Sotajoukkojen Herra, kuningasten Kuningas! Tulkoon Sinun valtakuntasi. Tapahtukoon Sinun tahtosi, myös maan päällä, niin kuin se tapahtuu taivaassa." Jumalan nimessä ja ominaisuuksissa on itsessään rukousvastaus. Siksi myös rukoilemme Jeesuksen, Vapahtajamme nimessä. Hänen, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Edellinen rukous on osa Jeesuksen meille antamaa Isällemme osoitettua ydinrukousta. Näin suuria asioita me Hänen lapsensa saamme luottavaisesti pyytää Isältä. - -

Ihmeellistä, että maailmankaikkeuden Majesteetti on yhtä kiinnostunut vastaamaan pienen ihmisen henkilökohtaisiin pyyntöihin. Hän tuli etsimään ja pelastamaan sen, joka kadonnut on. Hyvän Paimenen rakastavan sydämen ohjaamana Hän etsii jopa sitä yhtä lammasta, joka on hävinnyt laumasta ja josta sinä tai minä olemme huolissamme, kunnes Hän löytää sen. Eikö olekin suuri etuoikeus vedota suureen Lammasten  Paimeneen rukouksissamme läheistemme puolesta! - - Hebr 13:20. Luuk.15:4-7.

 

Jumalan sanan voima

Olen usein pysähtynyt Jeesuksen kylväjävertauksen äärellä. Luuk 8:5-15. Kylväessä osa siemenistä putosi tielle, kalliolle ja orjantappuroihin muokatun kylvömaan lisäksi. Tiellä, kalliolla ja orjantappuroissa ei ollut hyvää maaperää, joten ne eivät tuottaneet satoa. Vain hyvään maahan pudonneet siemenet kasvoivat ja tuottivat kypsää hedelmää. Jeesus halusi tällä yksinkertaisella kuvalla valaista hengellisen elämän kasvua, tai sen puuttumista. Kasvumme kristittyinä riippuu sydämemme maaperän laadusta. Jeesus kertoo erilaisesta suhtautumisesta Jumalan sanaan, ihmisten erilaisista lähtökohdista. 

Luulen kuitenkin, että moni minun lisäkseni tämän vertauksen äärellä havaitsee itsessään sanan vastaanottavan, muokatun maaperän  lisäksi muunkinlaista alustaa: Sana menee ohitse, unohtuu, ei juurru ja kuivettuu, tai sitten tukehtuu himojen, murheiden ja mammonan paineissa. Toisin sanoen kaikki maaperät voivat löytyä omasta sydämestä. Tunnistaessani tämän tilanteen johduin näkemään asian kahdesta muusta näkökulmasta:

Luonnossa siemeniä joutuu jatkuvasti hukkaan. Uudistuminen perustuu tuhlaukseen. Näin turvataan se että jotain tästä runsaudesta kasvaa. Mutta meitä ei ole jätetty sattuman varaan. Ihminen asetettiin viljelemään maata, ja sillä tavalla voimme tulla osalliseksi Jumalan siunauksen runsaudesta. Näin me myös voimme viljellä sydäntämme, raivata uutta peltotilaa, ja siis myös hengellisessä mielessä järkiperäistää Jumalan sanan kasvun. Sanan asuessa runsaasti meissä, se pesee ja uudistaa, ja muokkaa asenteitamme myös tiedostamattomasti.

Bilde: Pixabay, fietz fotos

Kun kylvämme sanaa ja kun sitä kylvetään sydämeemme, koemme, että sitä leviää myös raja-alueille, murheisiin, kuiviin paikkoihin ja kovalle alustalle, vanhan luontomme villiin maastoon. Vanha ihminen, liha, ei alistu Jumalan tahtoon, eikä se voikaan. Room 8:7. Askartelu orjantappuroissa, elämän murheiden parissa on toivotonta työtä. "Älkää mistään murehtiko vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa." Fil 4:6-7. Tämä sana ohjaa meitä silloin pois orjantappuroista hyvälle maalle kylvämään  rauhaa ja kiitosta.

 Meidän ei siis tule jäädä vanhan luontomme ohjauksessa kitkemään ja kastelemaan ja ajamaan pois lintuja näiltä peltomme ulkopuolisilta reuna-alueilta. Raadanta ulkokehässä vie uskonelämältä voiman. Lihassa ei asu mitään hyvää, eikä se voi täyttää Jumalan tahtoa. Saamme jättää sen oman onnensa nojaan, kuolemaan, ja kääntyä hoitamaan omaa muokattua peltoamme. Toisin sanoen otamme vastaan Jeesuksen sanan:

 "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä, niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä." Matt 11:28-30. 

Meidän tulee siis luopua vanhan luontomme murheiden parissa puuhailusta, kovaan tallattuun maahan pudonneen sanan elvyttämisestä ja kallion moukaroimisesta, ja siirtyä Jeesuksen hiljaisen ja nöyrän sydämen vaikutuspiiriin, hyvälle maalle. Näin Maria oli tehnyt. Hän oli valinnut hyvän osan Jeesuksen puhetta kuuntelemassa. Luuk 10:41-42. Martalla taasen oli orjantappuramaata huollettavana, vieraanvaraisuuden ihana sana oli pudonnut hänen sydämensä orjantappuroihin, eikä kyennyt siellä kantamaan kypsää hedelmää. 

Jumalan sana on se siemen, joka uudestisynnyttää ylhäältä ja luo meihin uuden puhtaan sydämen. Se pelastaa, vahvistaa,  ruokkii ja uudistaa jatkuvasti tätä uutta luomusta, kun jatkamme sanan vastaanottamista uskossa. Jeesuksen sovitustyö Golgatalla ja Hänen ylösnousemisensa on tie syntien anteeksisaamiseen ja uuteen elämään.

Yhteys elävän veden lähteeseen ja maailman valon ja lämmön alkuperään, Jeesukseen, Jumalan Poikaan, kantaa hyvää hedelmää. Jeesus sanoo, että Hänessä pysyminen on hedelmän kantamisen ehto. Joh 15:5-7. 

Annatko anteeksi?

Anteeksiantaminen on  elämän kantava ja tärkeä voima, jota Jumalan sana  ruokkii ja ylläpitää. Anna sen muodostua asenteeksi ja etusijalla olevaksi vaihtoehdoksi.

Toinen toistemme armollinen kohtaaminen nöyryydessä on tärkeää meille kaikille, koska Jumalan meille lupaama syntien anteeksisaaminen on sidoksissa siihen, että me annamme anteeksi toisille ihmisille.

Kristityn kutsumus on siunata. 1 Piet 3:9. Rakkaus peittää syntien paljouden. 1 Piet 4:8. Meidän tulee antaa anteeksi seitsemänkymmentä kertaa seitsemän Jeesuksen sanoman mukaan. Toisin sanoen anteeksiantamisen tulee olla asenne ja periaate, jatkuva valmius elämässä.

Pixabay

Kun Jumala antaa anteeksi, Hän ei enää muista meidän syntejämme. Jer 31:34. Usein sanotaan, että kun antaa anteeksi, tulee unohtaa.  Asiassa on kuitenkin  useampia vivahteita. Anteeksiantaminen on monesti vaiheikas prosessi. Vaikea anteeksiantaminen alkaa tahdosta. Valitsen tietoisesti: Tahdon antaa anteeksi. Ikään kuin ensiapuna suoritettava haavan verenvuodon pysäyttäminen. Jälkeen päin haavaa pitää hoitaa, ja ajan mittaan se paranee. Mutta ehkä arpi jää. Haava on myös vaarassa tulehtua, jos sydän alkaa majoittaa katkeruutta. Silloin tarvitaan uusi puhdistus.

Kun katselee arpea ja  muistaa rikoksen, mutta se ei enää teekään kipeää. Olet antanut anteeksi. Et ole katkeroitunut. On kuitenkin helpompaa jättää asia taakseen, jos se on keskinäisesti käsitelty, kuin että rikoksen tai loukkauksen suorittaja ei tunnusta menettelyään vääräksi, vaan ehkä edelleenkin jatkaa loukkaamista ja alentamista, tai mitä hänen toimintansa sitten on ollutkaan. Silloin tarvitsemme viisautta henkilön kohtaamiseen fyysisesti tai vain ajatuksissamme. Jaakob auttaa meitä:

 "Ylhäältä tuleva viisaus on ... rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä." Jaak 3:17. "Laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi." Jaak 2:13. Viisaus on siinä, että velan anteeksiantaminen Jeesuksen mallin mukaan onkin tuottoisaa ja pääomaa kartuttavaa. Jeesus oli useamman vuoden ajan joutunut vastustajiensa vihan kohteeksi, ja se huipentui ristiinnaulitsemiseen. "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät." Jeesuksen asenne muokatkoon myös meidän sydämiämme elämän epäoikeudenmukaisissa tilanteissa.

Ylösnousemisen jälkeen Jeesus kantoi ylösnousemusruumiissaan arpia käsissään. Minun ja sinun syntien jättämiä arpia. Ilmestyskirjassa Johannes katsoo taivaaseen ja näkee Karitsan,  joka oli ikään kuin teurastettu. Jeesus oli haavoitettu meidän syntiemme tähden, jotta me saisimme rauhan. 

Anteeksiantamisen arvet ovat taivaallisia. 

Rukous ilman rajoja

Johannes Kastajan päivistä tähän asti  taivasten valtakuntaa vallataan rynnäköllä, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. Matt 11:12. (Oma käännökseni kreikankielisen tekstin ja norjankielisen käännöksen avulla.)

Kuva: Open Clipart -Vectors, Pixabay

 

Tämä ei ole Jeesuksen yksinkertaisimpia sanoja. Mikä on tämä hyökkäävä ja tempaava voima? Onko tässä kysymys keskeisestä vai toisarvoisesta sanomasta? Jeesuksen julistuksessa taivasten valtakunta on keskeisessä osassa, mutta useimmiten Hän puhuu siitä toisesta näkökulmasta käsin: Vertauksissa se kasvaa yksinkertaisesti ja luonnollisesti esiin. "Taivasten valtakunta on teidän", hengessä köyhien. Meidän on tultava lasten kaltaisiksi päästäksemme taivasten valtakuntaan.   Mutta nyt Hän esittelee päinvastaisen sisäänpääsytavan: Epätoivoisen toiveikkaan rynnäköllä valtaamisen. 

Taivasten valtakunnan keskellä on pyhäkkö, kaikkeinpyhin, Jumalan ja Hänen Poikansa valtaistuin. Jeesus on myös Ihmisen Poika, mikä oikeuttaa Hänet toimimaan välimiehenä Jumalan ja ihmisten välillä. Hän tietää kokemuksesta mitä haasteita ihminen kohtaa pahassa maailmassa. Hänen sovintoverensä kautta voimme rohkeasti astua Jumalan eteen  pyytämään laupeutta ja armoa avuksemme. Uskon, että tämä rynnäköivä ja hyökkäävä  voima, joka auttaa  tempaamaan taivasten valtakunnan itselleen on rohkea uskon rukous. Kreikankielinen rohkeutta ilmaiseva sana Hebrealaiskirjeen tekstissä   tarkoittaa "sanoa kaikki", "puhua asiat vapaasti  selviksi". Kaiken sanominen sisältää sydämen tyhjentämisen, pyyntöjemme viemisen kaikessa Jumalalle tiettäväksi. Jeesus rohkaisee meitä rukoilemaan "mitä tahansa" Hänen nimessään. Kaiken sanominen ja asioiden vapaa selvittäminen sisältää myös kestäväisyyden, päättäväisesti pysymisen  järkähtämättä toivon tunnustuksessa, koska lupauksen Antaja on uskollinen. Rynnäköiminen voi myös toteutua vuosia kestävässä uskon kärsivällisyydessä. Kestäväisyys sisältää "kaiken" ajan ulottuvuudessa. (Hebr 4:14-16; 10:19-23; Fil 4:6; Joh 14:13)

Raamattu kertoo monesta ihmisestä, jotka hartaasti lähestyivät Jumalaa.  Heidän sydämissään oli tämä "kaikki"- asenne, joka  tuli esiin eri tavoin:

Nainen jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto, lähestyi Jeesusta takaa päin ja kosketti Hänen viittansa tupsua. Hän ajatteli: Jos vain saan koskettaa Hänen viittaansa, paranen. Matt 9:20-21.

Matt 15:21-28 kertoo   kanaanilaisesta naisesta, joka tunkeilevasti ja häiritsevästi huutaa Jeesusta vapauttamaan hänen tyttärensä pahasta hengestä. Hän vaikuttaa suorastaan röyhkeältä taipumattomuudessaan, mitä Jeesus kutsuu suureksi uskoksi, ja ajaa pahan hengen ulos tytöstä.

Sokea Bartimeus huutaa ja rukoilee Jeesusta armahtamaan itseänsä, ja kun ihmiset yrittävät estää häntä, huutaa hän vielä kovempaa. Mark 10:46-52

Raamatun rukouskirjassa, Psalmeissa, on  sana huutaa rukouksen ilmentäjänä jatkuvasti käytössä. Äänen voimakkuus voi monesti ilmaista sydämen kaipuuta ja hätää. Huutamalla voi kuitenkin myös virheellisesti paisuttaa sielun toimintaa epäaitoon rukoukseen. Myös hiljainen rukous voi olla voimakas niin kuin Hannan, joka puhui sydämessään ja  huulet liikkuivat  ilman ääntä: "Minä vuodatin sydämeni Herran eteen...  suuren tuskani ja suruni tähden."   1Sam 1:15-16. Jaakob sanoo Jumalalle: "En päästä sinua, ellet siunaa minua." 1 Moos 32:26.

Nämä rukoukset olivat nöyrän hyökkääviä ja tunkeilevia, ja niihin vastattiin.   Ne paljastavat uskon, joka on otollinen Jumalalle.   Jeesus oli näiden ihmisten ainoa mahdollisuus, ja he tarttuivat siihen.

"Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään..." 1 Tim 6:12. Tartu kiinni Jumalan valtakuntaan!

Näillä riveillä haluan innostaa rukoukseen. Annetaan Raamatun rukousten olla luomassa sydämiimme näkyä rohkean  uskon  rajattomista mahdollisuuksista, mitä Sana meille tarjoaa Jumalan tahdon mukaisen rukouksen kautta. "Tulkoon Sinun valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi, myös maan päällä, niinkuin se tapahtuu taivaassa." On todella rohkeaa rukoilla ja käskeä tällä tavalla kokosydämisesti. Meidän tehtävämme on rukoilla Jumalan tahto tapahtuvaksi maan päällä.

Rohkean rukouksen hengessä nostan pääni ja annan tekstini olla oma "sanon kaikki ja puhun asiat vapaasti selviksi" - huutoni,  Efesolaiskirje 3:20-21 huutomerkkinä:

"Hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, Hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti! Amen."

                                                             

 

Jeesus on vastaus

Kuva: Absolut Vision, Pixabay

 Monen usko Jumalaan  on kärsinyt puuttuvista rukousvastauksista. On ehkä ollut tärkeä asia, ja on pyydetty Jumalalta apua, odotettu vastausta, mitä ei tullut. Äärimmäisyytenä tämä on saattanut johtaa jumalankielteisyyteen. Miksi Jumala ei  vastaa? 

Jeesus on vastaus. Tämä on tullut paljon käytetyksi fraasiksi Jeesukseen uskovien taholta. Kuitenkin on Jeesus ajankohtainen, ainutlaatuinen ja aito vastaus ihmisen etsintään. Kun nuoruudessani annoin Jeesukselle elämäni, tuli Hän minulle elämäni tarkoitukseksi, jota olin etsinyt. "Levoton on sydämemme, kunnes se löytää levon sinussa, Jumala" toteaa  kirkkoisä Augustinus rukouksessaan. 

Mikä on kysymys, mihin Jeesus on vastaus? Johanneksen evankeliumin 6. luku valaisee. Siinä kerrotaan, kuinka Jeesus ravitsee tuhansia ihmisiä viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Kuvittele mielessäsi, miten tämä ihme vaikutti aterioitseviin. - - Johannes kertoo, että he vakuuttuivat siitä, että Jeesus oli Kirjoituksissa ennustettu profeetta, ja he halusivat väkisin tehdä Jeesuksen kuninkaaksi. Jeesus väistyi ja läksi vuorelle yksinänsä. Ihmiset löysivät Hänet vasta seuraavana päivänä Kapernaumista.  Heillä oli edelleen mielessään leipäihme. Luonnollista, että he halusivat tehdä Jeesuksen kuninkaakseen: Tällainen hallitsija olisi kykenevä poistamaan puutteen heidän keskeltään ja vaurastuttamaan koko kansan. 

Ihmiset kaipasivat  ulkonaista hyvinvointia.  Ihmeitten syvin tarkoitus oli kiinnittää katseet ihmeen tekijään, Jumalaan, ja kohdata Hänet, ja siten tulla myös sisäisesti ravituksi ja parannetuksi. Näin usein kävikin, kun Jeesus paransi ja teki hyvää. Nyt Hän oli opettanut ja parantanut ja lopulta ruokkinut tämän suuren ihmisjoukon, koska Hän tunsi myötätuntoa heitä kohtaan. He olivat kuin lampaita, joilla ei ollut paimenta.  Hän näki heidän todellisen sisäisen rikkinäisyytensä ja juurettomuutensa. Kun siis leipäihmeen kokeneet nyt kohtasivat Jeesuksen uudelleen, niin Hän sanoi suoraan heille, että  he olivat kohdistaneet sydämensä kaipuun ja etsimisen väärään asiaan:

 "Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä Häneen on Isä, Jumala itse painanut sinettinsä." 6:27. Hän korostaa, että Isä, Jumala, oli antanut Hänelle valtuudet antaa  jatkuvasti katoamatonta  ruokaa ihmisille ja että Hän itse on Jumalan antama elämän leipä. Tätä oli vaikea ymmärtää, ja monet juutalaiset alkoivat nurista ja järkeillä Jeesuksen sanoja vastaan. He pyysivät Häneltä Jumalan leipää, mutta nurina ja järkeily alkoi siitä, että Jeesus sanoi olevansa tämä Jumalan antama leipä, että persoona Jeesus oli vastaus heidän rukoukseensa. Elämän tarkoitus ei ollutkaan ulkonaisessa rikkaudessa ja hyvinvoinnissa, vaan yhteydessä ja sopusoinnussa elämän Luojan ja Antajan kanssa. 

Puuttuva rukousvastaus saattaakin johtua  keskeneräiseksi jääneestä  rukouksesta. Jumalan vastauksen tarkoitus on tunkea lävitsesi, kohdata sisimmät tarpeesi ja vastata niihin. Joskus Jumalan vastaus alkaakin epämukavilla syntikysymyksillä. Silloin yleensä alkaa nurina, järkeily ja epäusko, ja mitätöimme Jumalan tarjouksen. Kuuntelemalla Jumalan "kysymysvastauksia" ja tunnustamalla syntimme avautuu uskon maailma meille. Luottavaisen uskon ja kärsivällisyyden kautta saavutamme lupaukset. Tämän, usein kivuliaan  prosessin  kestäessä opimme tuntemaan Jumalaa, ja kun vastaus tulee, tunnistamme sen, vaikka se olisi erilainen kuin mitä rukoillessamme toivoimme. Sen sijaan että epäuskossa jättäisi rukouksen dialogin kesken, voikin hyväksyä Hänen käsittelynsä. Tässä prosessissa arvot löytävät oikean järjestyksensä. Materialismi, leipä ei enää tyydytäkään sydäntä, vaan voikin havaita, että Jeesus, elämän leipä ravitsee ja täyttää sisimmän kaipuun.       

 "Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muu annetaan teille siinä ohessa." Jumala on myös antelias ruumiillisten tarpeiden tyydyttäjä, ja vastaa niitäkin koskeviin rukouksiin. Myös näiden vastausten kautta Hän haluaa ilmoittaa itsensä meille sydämen eheyttäjänä ja sen tarpeiden tyydyttäjänä. Jeesus vapauttaa syyllisyydestä ja häpeästä. Hän neuvoo elämään oikein. Hän on sisäisen ilon ja rauhan lähde. Hän on elämän leipä ja vesi, Vapahtaja ja Lunastaja.

.  

Joulun päähenkilö

 Jumala tietää kokemuksesta, millaista on olla ihminen.

 Hän tuli Jeesuksessa Kristuksessa alas taivaasta ja asui ihmisten keskuudessa. Hän tuli pimeyden ruhtinaan hallintoalueelle, ja jo varhaislapsuudessa joutui pahan voimien raivon kohteeksi. Häneen kohdistunut kiihko yltyi Hänen aloitettuaan julkisen toimintansa. Häntä vihattiin, koska Hänen tunnuksenaan oli totuus ja koska Hän puolusti pieniä ja heikkoja ja halveksittuja ihmisiä, ja paljasti kansan uskonnollisten johtajien teeskentelyn ja ylimielisyyden. Häntä kadehdittiin, koska Hän nautti suurta suosiota tavallisen kansan keskuudessa. Hänen vihollisensa kuitenkin lopulta  manipuloivat myös kansaa  Jeesusta vastaan. Halveksittuna ja kaikkien hylkäämänä Hänet ristiinnaulittiin. Tämä, maailmanhistorian suurin synti, Jumalan tappaminen, kuitenkin oli Jumalan sydämessä  suunniteltu toivon oveksi ihmiskunnalle. Millä tavalla? Hän kantoi maailman synnin omassa ruumiissaan ristille, näin sovittaen ihmiskunnan Jumalan kanssa. Koska Jeesus itse ei ollut koskaan tehnyt syntiä, oli Hän pätevä ja sopiva sijainen sinun ja minun puolesta. Ja koska Hän ei ollut tehnyt syntiä,  "ei kuolema  voinut pitää Häntä" vallassaan, ja Jumala herätti Hänet  kuolleista. Ap.t 2:24

Jumala tuli tänne köyhäksi ihmiseksi tavallisen kansan keskuuteen:

 

 "Vaikka Jeesuksella Kristuksella olikin Jumalan muoto, ei Hän katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja Hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti. Sentähden onkin Jumala Hänet korkealle korottanut ja antanut Hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat. ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra." Fil 2:6-11.

Kun maailma etsii kauniita ja rohkeita, älykkäitä ja voimakkaita luodakseen heille loistavan tulevaisuuden, niin kaikkeuden Jumalan katse on muualla. Se etsii särjettyä ja nöyrää sydäntä virvoittaakseen nöyrien hengen ja saattaakseen särjettyjen sydämet eläviksi. Jes 57:15.

 Paavali alleviivaa tätä: "Katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään. Sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä." 1 Kor 1:26-29. Jeesus tuli ja samaistui tällaisten ihmisten kanssa ja löysi vastakaikua mitättömien keskuudessa. Hän sanoi tulleensa etsimään ja pelastamaan sitä mikä on  kadonnut: Hän paransi raihnaisia ja sairaita naisia ja miehiä, ja antamalla syntejä anteeksi vapautti ihmisiä syyllisyydestä ja antoi heille rauhan ja toivon. 

Näin tapahtuu tänäänkin.

 Jeesus nöyryytti itsensä, tuli alhaisten kaltaiseksi. Mikä empaattinen ele! Jumala eli ihmiselämän sen haasteiden keskellä, tuli ja julisti ilosanomaa köyhille, saarnasi vangituille vapautusta, sokeille näkönsä saamista ja päästi sorretut vapauteen. Ne jotka ottivat vastaan sanoman  vapautuivat synnin kahleista.

Kuva: Elias, Pixabay

"Te tunnette meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armon, että Hän, vaikka oli rikas, tuli teidän tähtenne köyhäksi, että te Hänen köyhyydestään rikastuisitte." 2 Kor 8:9

Materialismin ja hyvinvoinnin keskellä me helposti loittonemme Jumalasta. Liian usein  vasta hätä, kurjuus tai sairaus pysäyttävät meitä etsimään Jumalaa. Menetykset, epäonnistumiset, riippuvaisuudet, kyllästyminen, elämän tarkoituksettomuuden tunteminen ovat Jumalan puhetta, joka viitoittaa myös menestyvälle ihmiselle tietä syntisten Vapahtajan luo. Tänäänkin.

 

"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan." 2 Kor 5:19.

Minäkin  pyydän Paavalin tavoin Kristuksen puolesta: Anna sovittaa itsesi Jumalan kanssa! Anna puhdistaa itsesi synnistäsi. Ensimmäinen askel on: Tunnusta se! Ota uskoen vastaan ilosanoma! Valinta ja ratkaisu on sinun, vapaaehtoinen luovuttautuminen elämäsi antajalle, Hänelle joka on rakastanut sinua ja antanut itsensä kuolemaan sinun tähtesi, sinun syntiesi tähden, ja joka nyt, kuolleista ylösnousseena tarjoaa sinulle puhdasta sydäntä ja kutsuu sinua uuteen elämään.