Jumalan matematiikkaa

(Kuva: Christian Dorn, Pixabay)

Mooseksen kirjoittama psalmi 90 opettaa meille jotakin Jumalan matematiikasta ja elämän budjetin laatimisesta. Elämä on lyhyt, ja siksi on viisasta yhtyä Mooseksen rukoukseen: "Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen." (12) Hengellisessä todellisuudessa iän pituus lasketaan sydämen viisaudesta ja ymmärtäväisyydestä ja nuhteettomasta elämästä, ei vuosista. Meidän tulee sijoittaa niin, että saamme viisaan sydämen, joka johtaa hyvään vaellukseen.

Herran pelko on viisauden alku. Se on välttämätön alkupääoma. Herran pelko on pahan vihaamista ja hyvän rakastamista. Mooses keskittyy kuvailemaan Jumalan vihaa syntiä kohtaan. 7-11. "Me hukumme Sinun vihasi voimasta, ja Sinun kiivastuksesi voimasta me häviämme pois. Meidän pahat tekomme Sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valkeuteen."  Myös meidän tulee vihata sitä mitä Jumala vihaa. Synnin tähden on ihmisen elämää lyhennetty. Synnin tähden me kuolemme. Synnin tähden kaikki tämä mielettömyys ja kirous maailmassamme! Mutta on suuri etuoikeus tulla Jumalan kasvojen valon paljastamaksi, koska silloin meillä on mahdollisuus nähdä ja tunnustaa tilamme, puhdistua ja vapautua.  Siksi Hän lähetti Vapahtajan, Poikansa Jeesuksen Kristuksen luoksemme ostamaan meidät vapaiksi kuolemalla puolestamme ja nousemalla ylös kuolleista. Uskomalla Häneen ja vastaanottamalla Hänet elämäämme saamme iankaikkisen elämän lahjaksi. Jeesus sanoo: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" Joh 11:25-26. 

"Iankaikkisesta iankaikkiseen olet Sinä, Jumala." (2) Tämä kertoo Jumalan elämän pituudesta ja kokemuksesta. Hän on ollut "meidän turvamme polvesta polveen" kertoo Hänen läsnäolostaan ja luomakunnan huolenpidostaan elämän alusta lähtien. "Yksi päivä on Herran edessä niin kuin tuhat vuotta, ja tuhat vuotta niin kuin yksi päivä." (4) ja  2 Piet 3:8.  Yksi päivä antaa Hänelle tuhannen vuoden yksityiskohtaisen kokemuksen, ja Hänellä on hyvä yleiskuva tuhannesta vuodesta. Hän tietää tarkalleen, kuinka elämän koneisto on rakennettu ja kuinka se toimii. Siksi Hän on vihastunut pölyhiukkasiin ja roskiin, jotka haluavat tuhota Hänen työnsä ja luomakuntansa, vihastunut  ihmisiin, jotka halveksivat Hänen ohjaustaan ja neuvojaan. Kuitenkin, "Herran armoa on, että emme ole aivan hävinneet, sillä Hänen laupeutensa ei ole loppunut.." Valit 3:22.

Kun laskemme päiviämme ja ymmärrämme, että niitä ei ole monta, emme tahdo tuhlata niitä. Viisas sydän on oikea vastaus tähän laskutoimitukseen. Jaakobin kirjeessä on ihana kuvaus viisaudesta: "Ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele." Jaak 3:17. Tähän pyrkii ihminen, joka opiskelee elämän matematiikkaa. Herran pelko on pahan vihaamista, ja hyvän rakastamista. Jumalan laskutehtäviä harjoitellessa opimme  sijoittamaan toisiin ihmisiin. Rauha leimaa näitä viisauden ominaisuuksia. Myös kärsivällisyys on viisaan sydämen hedelmä. Kärsivällisyys antaa meille ylimääräistä aikaa. Se on kannattava sijoitus lähimmäisiimme. Murehtiminen taas varastaa meiltä ja toisilta, ja lyhentää elämää ja elämänlaatua.

Mooses rukoilee tätä viisautta ylhäältä. "Ravitse aamulla meitä armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme." (14) Jumalan armon ja armahtavaisuuden kokeminen tekee meidätkin armahtaviksi. Tämä manna taivaasta tekee sydämen iloiseksi. Ilo ja voima, jonka yhteys Jumalaan antaa meille, luo tasapainoa surun ja huokausten kohdatessa. (9-10)

Jumalan armo saa aikaan menestyksen ja turvallisuuden. (16-17) "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa." Ps 127:1-2. Kun saamme ravintomme Jumalan armosta ja laupeudesta, tulee niistä elämän voimavara, joka vahvistaa meitä vastustamaan pahaa ja tekemään hyvää. Jumalan hyvyys tekee meistä iloisia ja tyytyväisiä, ja se on osoitus Jumalan siunauksesta elämässä.

Psalmi 73 Onneni on olla Jumalaa lähellä

Psalmi 73 johtaa ajatukseni tuhlaajapojan kotona asuvaan veljeen. Psalmin kirjoittaja, Aasaf, löytää ratkaisun sisäiseen ristiriitaansa. Tuhlaajapoikavertauksessa poikien isä ilmaiseen vapauttavan totuuden, mutta jää epäselväksi, selviääkö asia kotona asuvalle pojalle. Aasaf valittaa: "Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa." 13. Tämä huokaus muistuttaa vanhimman pojan sydämen asennetta hänen sanoessaan isälleen: "Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut, enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan pitääkseni iloa ystävieni kanssa."  Lue Psalmi 73 ja Luuk 15:11-32 yleiskäsityksen saamiseksi.

Aasaf pohti, miksi jotkut ihmiset menestyivät, vaikka he eivät piitanneet Jumalasta. He elivät ylpeinä halujensa mukaan ja sortivat monia väkivaltaisesti ja pilkaten, itse välttäen kärsimykset. He eivät ajatelleet, mitä Jumala tahtoo, he elivät jumalattomasti. Hän vertasi heidän elämäntyyliään omaan jokapäiväiseen vaivannäköönsä ja Jumalan lapsista huolehtimiseensa. Tilanne oli hyvin epäoikeudenmukainen, ja hän tuli kateelliseksi ja katkeroitui. Miksi Jumala sallii tällaista vääryyttä? Sehän on täysin Hänen lupaustensa vastaista! 

  Kuva: Charlotte,  Pixabay   

Asaf sai aivan toisenlaisen näkökulman asiaan, kun hän meni rukoilemaan pyhäkköön Jumalan eteen  ja pääsi sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin. Pysähdyttyään Jumalan eteen ja pysyessään Hänen lähellään hänen asenteensa muuttuivat. Jumalan läheisyydessä hän näki itsensä ja oman katkeruutensa. Hän tunnusti syntinsä ja pimeytensä, ja hänet puhdistettiin. "Sinun valkeudessasi me näemme valkeuden." Ps 36:10. Hän näki siihen todellisuuteen, mikä on fyysisiltä silmiltä piilossa, mutta jonka Jumalaa ja Hänen apuaan etsivä ihminen voi nähdä sydämen valaistuilla silmillä. 

Nyt Aasaf näki jumalattomien turvallisuuden ja hyvinvoinnin Jumalan valossa. Heidän elämänsä oli kuin unikuva, valhekuva, valheellisen ja vilpillisen elämän muodostama petos. Jumalaton ja ylpeä puhe ja elämä tulee sydämestä,  ja siellä nämä menestyvät ja suuret ihmiset olivat tuhon partaalla. Jumalan vihollisena eläminen johtaa rappiolle ja häviöön, jos ei tee parannusta Jumalan edessä. Tuhlaajapoika oli elänyt itseänsä tuhoavaa elämää, mutta lopulta hän nöyrtyi ja tunnusti totuuden valheellisesta menostaan. Hän kääntyi takaisin kotiin, ja isä otti hänet avosylin vastaan. Hänen veljensä ei voinut käsittää isän hyvyyttä.

Jumalan lähellä Aasaf ymmärsi sen, mitä vertauksen kotona asuva poika ei ollut tajunnut, vaikka eli itse todellisuuden keskellä: "Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki mikä on minun omaani, on sinun." 31. Jumalan pyhäkössä, Hänen kasvojensa edessä, Hänen valossaan Aasaf näki: "Kuitenkin minä pysyn alati Sinun tykönäsi, Sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan. Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun Sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti." 23-26.

Jumalan lähellä pysyminen ja Hänen huolenpitonsa kokeminen vapauttaa myös tänään. Vaikka itse ongelma ei poistuisikaan, niin Jumalan rauha vapauttaa sydämen. Tämän voimme kokea seurustellessamme taivaallisen Isämme kanssa ja aina etsimällä apua Häneltä. Hänen läsnäolonsa elämässämme on kyllin. Ensimmäinen kokemukseni tästä oli, kun nuoruudessani etsin Jumalaa kysellen elämän tarkoitusta. Kun Jeesus Vapahtaja tuli elämääni, tarkoituksettomuus hävisi, koska Hänestä tuli minun tarkoitukseni.