Psalmi 73 Onneni on olla Jumalaa lähellä

Psalmi 73 johtaa ajatukseni tuhlaajapojan kotona asuvaan veljeen. Psalmin kirjoittaja, Aasaf, löytää ratkaisun sisäiseen ristiriitaansa. Tuhlaajapoikavertauksessa poikien isä ilmaiseen vapauttavan totuuden, mutta jää epäselväksi, selviääkö asia kotona asuvalle pojalle. Aasaf valittaa: "Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa." 13. Tämä huokaus muistuttaa vanhimman pojan sydämen asennetta hänen sanoessaan isälleen: "Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut, enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan pitääkseni iloa ystävieni kanssa."  Lue Psalmi 73 ja Luuk 15:11-32 yleiskäsityksen saamiseksi.

Aasaf pohti, miksi jotkut ihmiset menestyivät, vaikka he eivät piitanneet Jumalasta. He elivät ylpeinä halujensa mukaan ja sortivat monia väkivaltaisesti ja pilkaten, itse välttäen kärsimykset. He eivät ajatelleet, mitä Jumala tahtoo, he elivät jumalattomasti. Hän vertasi heidän elämäntyyliään omaan jokapäiväiseen vaivannäköönsä ja Jumalan lapsista huolehtimiseensa. Tilanne oli hyvin epäoikeudenmukainen, ja hän tuli kateelliseksi ja katkeroitui. Miksi Jumala sallii tällaista vääryyttä? Sehän on täysin Hänen lupaustensa vastaista! 

  Kuva: Charlotte,  Pixabay   

Asaf sai aivan toisenlaisen näkökulman asiaan, kun hän meni rukoilemaan pyhäkköön Jumalan eteen  ja pääsi sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin. Pysähdyttyään Jumalan eteen ja pysyessään Hänen lähellään hänen asenteensa muuttuivat. Jumalan läheisyydessä hän näki itsensä ja oman katkeruutensa. Hän tunnusti syntinsä ja pimeytensä, ja hänet puhdistettiin. "Sinun valkeudessasi me näemme valkeuden." Ps 36:10. Hän näki siihen todellisuuteen, mikä on fyysisiltä silmiltä piilossa, mutta jonka Jumalaa ja Hänen apuaan etsivä ihminen voi nähdä sydämen valaistuilla silmillä. 

Nyt Aasaf näki jumalattomien turvallisuuden ja hyvinvoinnin Jumalan valossa. Heidän elämänsä oli kuin unikuva, valhekuva, valheellisen ja vilpillisen elämän muodostama petos. Jumalaton ja ylpeä puhe ja elämä tulee sydämestä,  ja siellä nämä menestyvät ja suuret ihmiset olivat tuhon partaalla. Jumalan vihollisena eläminen johtaa rappiolle ja häviöön, jos ei tee parannusta Jumalan edessä. Tuhlaajapoika oli elänyt itseänsä tuhoavaa elämää, mutta lopulta hän nöyrtyi ja tunnusti totuuden valheellisesta menostaan. Hän kääntyi takaisin kotiin, ja isä otti hänet avosylin vastaan. Hänen veljensä ei voinut käsittää isän hyvyyttä.

Jumalan lähellä Aasaf ymmärsi sen, mitä vertauksen kotona asuva poika ei ollut tajunnut, vaikka eli itse todellisuuden keskellä: "Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki mikä on minun omaani, on sinun." 31. Jumalan pyhäkössä, Hänen kasvojensa edessä, Hänen valossaan Aasaf näki: "Kuitenkin minä pysyn alati Sinun tykönäsi, Sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan. Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun Sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti." 23-26.

Jumalan lähellä pysyminen ja Hänen huolenpitonsa kokeminen vapauttaa myös tänään. Vaikka itse ongelma ei poistuisikaan, niin Jumalan rauha vapauttaa sydämen. Tämän voimme kokea seurustellessamme taivaallisen Isämme kanssa ja aina etsimällä apua Häneltä. Hänen läsnäolonsa elämässämme on kyllin. Ensimmäinen kokemukseni tästä oli, kun nuoruudessani etsin Jumalaa kysellen elämän tarkoitusta. Kun Jeesus Vapahtaja tuli elämääni, tarkoituksettomuus hävisi, koska Hänestä tuli minun tarkoitukseni.