sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Korkea Veisu 1:6-8. "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon."

Benjamin Turkia on Israelissa asuva ja toimiva raamatunopettaja, jonka viikoittain pitämiä raamattutunteja voi kuunnella seuraavasta osoitteesta:

  http://portti.org/kuuntele_saarnoja.html

Julkaisen hänen opetustaan Raamatun Korkea Veisu, Laulujen Laulu - kirjasta lyhennettynä ja muokattuna, hänen luvallaan. Olen jakanut 3. helmikuuta 2015 pidetyn raamattutunnin kolmeen osaan, ja otsikoinut osat sisällön mukaan. Tässä  2. osa:

Korkea Veisu 1:6-8 

"Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon." Matt 11:28.

Mitä lähemmäksi Herraa tulemme, sitä suuremmaksi tulee ristin tarve. Kohtasimme ristin heti alussa, mutta tarvitsemme sitä myös kulkiessamme eteen päin ja syvemmälle.

"Älkää katsoko sitä, että minä olen musta, päivän paahtama. Äitini pojat vihastuivat minuun, panivat  minut viinitarhain vartijaksi - omaa viinitarhaani en vartioinut." Jae 6.

Morsian puhuu veljistään "äitinsä poikina". Ilmaisu paljastaa, että heillä ei ollut  läheistä suhdetta. Hän kokee, että häntä on käytetty hyväksi. Hänelle annettiin yhtä sun toista tehtävää. Murheellista on todeta, että seurakuntaelämä ei aina ole sitä, mitä sen tulisi olla. Paimenen sydän ajattelee: "Miten voisimme ravita ja rohkaista tätä uutta ja kallisarvoista lammasta?" Paimen antaa tehtäviä vasta kun sielu on kasvanut armossa ja totuudessa, ja vapautunut. Seurakunnissa ei aina toimita näin. Usein ihmisiä arvioidaan luonnonlahjojen ja kykyjen perusteella ja pannaan heti tehtäviin, kun toivotaan seurakunnan nopeaa kasvua. Morsian puhuu etsijän kivusta. Etsijälle läiskitään tehtäviä, ja oman viinitarhan hoitaminen jää toissijaiseksi. Eivät "äidin pojat" pahaa tarkoita, he eivät vaan tiedä, mistä Herran työssä on kysymys. He eivät ole itsekään saaneet kokea sitä, että seurakunnan paimen on pitänyt heistä huolta.

Eräs sisar kertoi huoaten olleensa juuri tällainen ihminen, joka oli ohjelmoimassa toisia suureen ja voitokkaaseen tempaukseen. Hän paloi loppuun. Hän oli alkanut havaita, että tehtäviin tarvitsisi jotakin muutakin, ja kun hän alkoi puhua siitä, hän ei voinut enää jatkaa. Nyt häntä pidettiin luopiona. Nyt hän etsii Herraa pienessä ryhmässä.

"Minua on käytetty hyväksi" on monen kokemus. Tietysti asiassa on toinenkin puoli. Kun suhtautuu oikein, niin kaikki vaikuttaa meidän parhaaksemme. On totta, että tällaiseen hyväksikäyttöönkin voi asennoitua palvelumielellä ja sydämellä. Herra voi auttaa meitä joka tilanteessa, vaikka vankilassa.

Tällaisessa tilanteessa etsijä, morsian pettyneenä kääntyy Sulhasen, Paimenen puoleen ja sanoo: "Sano minulle sinä, jota sieluni rakastaa, missä laumaasi paimennat, missä annat sen keskipäivällä  levätä. Miksi minä hunnutettuna joutuisin sinun toveriesi laumain luo!" Jae 7.  "Sinä, jota sieluni rakastaa." Huokaus tulee rakkaudesta. Etsijää ei kiinnosta nämä paimenet, jotka jakelevat töitä ja taakkoja. Hän on nyt kiinnostunut Paimenesta, hänestä joka keskipäivälläkin pystyy löytämään lepopaikan laumalle. Missä se paikka on? Etsijä on hunnutettu. Hän ei halua hunnutettuna joutua Paimenen tovereiden lauman luo. Hän ei voi paljastaa itseään ja näyttää, kuka hän on. Nyt hän haluaa olla mahdollisimman kaukana näistä paimenista ja laumoista. Häntä kiinnostaa vain Herra.

Missä laumaasi paimennat, missä annat sen keskipäivällä levätä?


Amerikassa on tuhansia, varmaan miljoonia uskovia, jotka ovat lähteneet pois organisoiduista seurakunnista. "Haavoituin siellä niiden paimenien joukossa." "En halua mennä heidän lähelleen. Nyt jos vain pääsen lähelle Herraa, olen tyytyväinen."

Mitä Paimen vastaa? "Jos et sitä tiedä, sinä naisista kaunein..", jae 8, alkuosa. Hän muistuttaa meitä: "Sinä olet minun silmissäni se kaunein. Minä rakastan sinua niin kuin olisit ainut maailmassa." Tämä rakkaus on se voima, minkä tulee olla uskomme ja tietomme ja kaikkien tehtäviemme motiivi. Tällainen rakkaus luo avoimen ja vastaanottavaisen sydämen.  "..käy lammasten jälkiä ja kaitse vohliasi paimenten telttapaikoilla." Jae 8, loppuosa. "Voi, pitääkö minun kuitenkin olla näiden paimenten läheisyydessä. Hehän eivät ymmärrä minua eivätkä minun tarpeitani!" - Mutta tässä ei puhutakaan, että morsiamella pitäisi olla suhde näihin paimeniin. Jeesuksella on yhteys näiden paimenten kanssa. He tekevät tärkeää työtä, vaikka he tekevät myös virheitä. He ovat Jumalan työssä. Jumala ohjaa ja kouluttaa heitä. "Mutta minulla on sinulle aivan oma suunnitelma, sinä naisista kaunein. Älä rupea riitelemään näiden paimenten kanssa, äläkä haukkumaan heitä. Oleskele heidän läheisyydessään. Minä ohjailen sitten sinua toimimaan oikein. En ole kaukana näistä paimenista. Sinun tehtäväsi on seurata heidän toimiaan. Mene jopa mukaan. Mutta olennaisin viisaus on, että kaiken keskellä havaitset ja näet minut." Tänään tarvitaan juuri tätä.

"Sinulla on muutamia vohlia, jotka lähtivät juoksemaan perässäsi, kun sait kutsun. Tuo vohlat mukanasi ja pidä niistä huolta. Älä kilpaile paimenten kanssa, vaan ole paimen niille, jotka minä annan sinulle. Tässäkin asiassa sinun tulee löytää minut. Se on tärkeintä ja olennaisinta."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti