Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunnustaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunnustaminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. kesäkuuta 2023

Ahtaan portin koodi


Joku kysyi Jeesukselta: "Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat?" Vastaus oli: "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi." Luuk 13:23 - 24 . Lue Raamatustasi myös jakeet 25-30.

Matteus tuo esiin asian hiukan eri näkökulmasta: "Menkää ahtaasta portista sisälle, Sillä se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne jotka sen löytävät." Matt 7:13. Lue myös 14 -29.

Molemmista otteista käy selville, että useimmat eivät mene ahtaasta portista sisälle. Tosin monet yrittävät, mutta eivät voi. Jeesus jatkaa kertoen, että viimeisenä päivänä ulkopuolelle jääneissä ihmisissä on joukko sellaisia, jotka viittaavat ihmeisiin, joita he olivat tehneet Jeesuksen nimessä. Mutta Jeesus kutsuu heitä vääryyden tekijöiksi. Hän myös kertoo, että tulijoita saapuu kaikilta ilmansuunnilta. Merkittävä on myös Hänen sanansa: "On viimeisiä, jotka tulevat ensimmäiseksi, ja ensimmäisiä jotka tulevat viimeiseksi." Jumalan valtakunnan järjestys, "hierarkia" kääntyykin ylösalaisin verrattaessa inhimilliseen ajatteluun. "Joka itsensä ylentää, se alennetaan. Joka itsensä alentaa, se ylennetään." Tämä Jumalan valtakunnan perustuslaki määrää sisääntulijat. Se on kuin passi. Se myös valaisee, mitä ahdas portti käytännössä on.

Jumalan valtakunnassa ei leveillä. Siellä ei myöskään kilpailla ensimmäisistä sijoista. Paavius ja piispuus eivät ole takeita sisällepääsystä.

                                                       Kuva: Tomislav Jakupec Pixabaysta

Jeesus sanoo: "Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta." Pienellä on parhaimmat edellytykset päästä ahtaasta portista sisälle. Maailman halpasukuiset ja halveksitut, heikot, "viimeiset" havaitsevat portin suuremmalla todennäköisyydellä kuin arvostetut, rikkaat ja mahtavat. Nöyrtyminen, syntinsä ja syntisyytensä tunnustaminen on salasana Kaikkivaltiaan Luojan ja Jumalan pelastuksen vastaanottamiselle. Tämän koodin  tuhlaajapoika  löysi vasta kaiken menetettyään: "Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi, enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi enää kutsutaan." Luuk 15:21. Tätä pelastusta meille kaikille tarjotaan Jeesuksen lunastustyön perustalla. Siihen turvautuminen on "hullutusta", jonka vain pieni ihminen tunnustaa. Rikkaan ja mahtavan täytyy tulla ensin pieneksi voidakseen päästä sisälle. Suurikin voi nöyrtyä ja tulla pieneksi, usein kuitenkin kiertoteiden ja epäonnistumisien kautta, kuten vertaus tuhlaajapojasta  meille kertoo. 

Jeesuksen mainitsema kaita tie on jatkoa ahtaalle portille: Herkkää tuntoa Jumalan sanan edessä, nöyryydessä ja totuudessa vaeltamista. Tämä perusta johtaa oikeudenmukaiseen, Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Tämä pienen tie on kuin "aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan, sydänpäivään saakka." Salomon sananlaskut 4:18

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Vapauteen pimeyden vallasta


Taivasten valtakunnan ovi ja salaisuudet eivät  avaudu, jos haluaa nojata  rikkauteensa, valtaansa  tai älyynsä. "Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan." Matt 18:3. Voimakkaat, rikkaat, älykkäät, lahjakkaat, kauniit ja hauskat ihmiset pääsevät esiin ja eteen päin tänä aikana ja meidän maailmassamme, mutta Jumalan valtakunnassa on toisin. Siellä pienet ovat suuria ja heillä on parhaat edellytykset päästä eteen päin. Kyynärpäätaktikot ja vallanhaluiset eivät ylipäätänsä pääse sisälle. Taivasten valtakunnan salaisuudet on salattu viisailta ja oppineilta, mutta ilmoitettu lapsenmielisille.

Kuva: Pixabay, Khusen Rustamov

Uuden elämän tie saa alkunsa vaikeasti havaittavalta ahtaalta portilta. Etsivä ja rukoileva kuitenkin löytää portin luokse, ja viimeistään silloin havaitsee, että portista pääsee sisään vain pieni ihminen. "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!" Matt 7:13-14. Ahtaasta portista sisälle haluavan on muututtava asenteiltaan. Hänen on tultava lapsen kaltaiseksi! Ilman tätä muutosta ahdas portti jää ahtaaksi ja tie kapeaksi, loukkaavaksi ja vastenmielisyyttä herättäväksi hölmöjen ja idioottien kulkuväyläksi. Lapseksi tuleminen on nöyrtymistä, oman vararikkonsa myöntämistä Jumalan edessä, ja Jeesuksen Kristuksen päästämistä omaan elämään. Sinun on käännyttävä, tehtävä parannus! Jumalan valtakunnassa ei ole tilaa synnille, ja asenteesi sitä kohtaan on muututtava kielteiseksi. Silloin Jeesus Kristus, Vapahtajasi ja Lunastajasi puhdistaa sinut synnistäsi ja Jumala siirtää sinut pimeyden vallasta Poikansa valtakuntaan. Uskomalla Jeesukseen pääset nyt helposti kulkemaan sisään portista, ja havahdutkin huomaamaan, että kaita tie onkin valtatie, jolla tyhmäkään ei eksy. Jes 35:8.

 Jeesuksen kanssa elämä muodostuu valoisaksi ja hyväksi. Vaeltaessasi eteen päin Hänen kanssaan panet nyt merkille, kuinka hankala  leveä tie on, koska nyt näet selvästi, kuinka ihmiset siellä hoippuvat oman egonsa sitomina ja monien vahingollisten syntien ja hairahduksien vankeina. Näet myös leveää tietä varjostavan pimeyden ja loukkoja ja ansoja kaikkialla, ja kuinka ihmiset pimeydessä tahtomattaankin joutuvat kiikkiin. Kapealla tiellä taasen on Jumalan elävä sana lamppunasi ja oppaanasi, ja se johtaa sinua  elämään Luojasi ja Vapahtajasi turvallisessa yhteydessä.

Jotkut sanovat, että kaita tie tulee yhä kapeammaksi mitä pidemmälle sitä kulkee. Raamattu sanoo, että "oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka." Sananl 4:18. Kuitenkin: Jos me kapealla tiellä korotamme itsemme, emmekä alennu uudestaan lapsen kaltaiseksi lapsen asemaamme, joudumme  vähitellen umpikujaan. Silloin ainoa mahdollisuutemme on kääntyä takaisin siihen paikkaan, jossa lankesimme, tunnustaa ja nöyrtyä, voidaksemme jatkaa eteen päin kaidalla ja valaistulla tiellä. Mutta jos paadutamme itsemme, joudumme takaisin leveän tien pimeyteen. "Jumalattomien tie on synkin yö. He kompastuvat, tietämättä mihin." Sananl 4:19.

Paavali kehoittaa Jumalan lapsia elämään moitteettomina ja puhtaina kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä. Heidän keskellään meidän tulee loistaa kuin tähdet taivaalla pitäessämme esillä elämän sanaa sanoin ja teoin. Kaita tie kulkee siis  kieroutuneen ajan ja turmeltuneen sukukunnan keskellä leveää ja pimeää tietä kulkevien ihmisten joukossa. Fil.2:15-16. Meidän tehtävämme on antaa heille valoamme, Jumalan sanaa elämän ja tekojen kautta, koska olemme, kuten Jeesus, maailman valo. Ehkä jotkut heistä näkevät syntinsä, nöyrtyvät ja löytävät  ahtaan portin ja sen takana olevan elämän.

lauantai 9. helmikuuta 2019

Keskinäinen anteeksiantamus



Anteeksiantamuksessa on voimakas varjeleva ja vapauttava voima. On myös kaksi välttämätöntä ehtoa: Meidän tulee tunnustaa syntimme, ja antaa toisille anteeksi heidän rikkomuksensa meitä kohtaan: "Anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme." Matt 6:12. Tämä kuuluu Isä meidän - rukoukseen, joka on kollektiivinen rukous, jonka Jeesus opetti oppilailleen. Isä meidän kohtaa tarpeemme kristittyinä sisaruksina ja seurakuntana, niin, koko ihmiskunnan perustavat tarpeet. On antoisaa pohtia anteeksiantamusta yhteisöllisestä näkökulmasta käsin.

"Anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme" - rukouksen tunnustava asenne on säilytettävä. Siinä ei tunnusteta ainoastaan konkreettisia syntejä, vaan myös vanhan luontomme kelvottomuus, niin kuin myös Paavali totesi: "Minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää." Room 7:18. Myös Daavid myöntää: "Kompastun helposti". Ps 38:18. (Käännetty King Jamesin norjalaisesta käännöksestä). Koko vanha ihmisemme on velkamme, joka kovin helposti pistää esiin erilaisissa ilmenemismuodoissaan. Tunnustamisessa eläminen on valossa vaeltamista. Olemme vastuussa myös tiedostamattomista synneistämme, jotka spontaanisti ja tahattomasti tulevat esille, mutta ensi kädessä tiedostetuista rikkomuksistamme. Jeesus kertoo palvelijasta, joka ei tiennyt herransa tahtoa, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee. Häntäkin rangaistiin, vaikkakin vähemmän kuin sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei toiminut hänen tahtonsa mukaan. Luuk 12:47-48. Johannes ja Jaakob luulivat olevansa yhtä kiivaita kuin Elia, kun he halusivat käskeä tulta tulemaan taivaasta hävittämään samarialaisen kylän, jossa Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan ei tahdottu ottaa vastaan. Mutta Jeesus nuhteli heitä ja sanoi: "Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette." Luuk 9:54-55. Vanhassa liitossa ylimmäinen pappi uhrasi kansan tahattomien syntien edestä. Hebr 9:7. Tosiasia on, että itsellemme tiedostamattomat synnit voivat olla toisille hyvin näkyviä ja vahingollisia.

Anteeksipyyntörukouksen tulee olla jatkuva tunnustava asenne sydämessämme, koska itsetuntemuksen puute ja kyvyttömyys tunnustaa ja nähdä omaa syntiään niin usein johtaa leppymättömyyteen ja toisten tuomitsemiseen anteeksiantamisen sijasta.

"Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja Hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi." Kol 3:12-14.

Eikö edellisen kehotuksen sanoma olekin vastaus rukoukseen "anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme"? Jumala rakentaa seurakuntaa ja uutta ihmistä tämän rukouksen välityksellä. Jumalalta  anteeksisaaminen ja ihmisille anteeksiantaminen kuuluvat  yhteen. "Anna meille anteeksi.. niin kuin me annamme anteeksi.. " tulee kolossalaisten saamassa kehotuksessa esiin rakentavasti ja syvemmällä tasolla. "Joka on paljon anteeksi saanut, se rakastaa paljon". Miten hyvää ja ihanaa onkaan, jos seurakunnan sisäistä ajatusmaailmaa leimaa keskinäinen anteeksiantamus ja armahtavaisuus! Tämä on todella tavoittelemisen arvoista! Kantaessamme anteeksiantavaa asennetta ja aloitetta sydämessämme on meillä hyvä etumatka valitusten ja moitteiden, myös katkeruuden siemenen hävittämiseen ajatuksista, sanoista ja teoista. Armahtavaisuus muuttaa valituksen rohkaisuksi, niin että puheemme sävy muuttuu. Voimmekin kehoittaa tai ojentaa, ehkä vaieta rakentavasti.

Daavid ylisti Jumalaa siitä, että Hän kruunasi hänet armolla ja laupeudella. Sal 103:4. Jumalan anteeksiantamus ja armo on kruunu päässämme. Ottaessamme vastaan armon ja vanhurskauden lahjan runsauden voimme Jeesuksen Kristuksen kautta hallita elämässämme ja antaa eteen päin sen mitä olemme saaneet. Room 5:17,21.